Onnistumisen iloa

Kävinpä tuossa eilen Kyötsyn kentällä treenaamassa koiran kanssa. Se on sit kumma, kun kukaan ei ole näkemässä kaikki menee putkeen. Koira teki mm. niin hyvää seuraamista, että siitä ois saanut oivallisen opetusvideon.
Eilen tuli isoin onnistumisen tunne siitä, kun Fedo tajusi liikkeestä istumisen.
Yleensähän istuminen on se mitä koirille opetetaan ensimmäisten käskyjen joukossa. Eli liike on tuttu ja se osataan, mutta annas olla, kun yrität saada koiran tajuamaan, että sen pitää tehdä se kesken seuraamisen.

Koira istuu kyllä, kun pysähdyt itse. Sehän on ihan seuraamisessa perusasia. Vähän aikaa siihen meni, että Fedo tajusi, että pitää istua,  (ei maata tai seisoa) kun mamma jatkaa matkaansa. Me kumminkin tehtiin se ja onnistumisen tunne oli mahtava. Kiva opettaa koiralle välillä jotain uuttakin, eikä vaan treenailla samoja.

Fedo kentällä treenaamassa.

Arviointia ja uusia kuvia

Lisäsin omat kuvaprojektit sivulle pari uutta kuvaa. (kuvat myös alla) Näistä kuvista harmikseni katosi alkuperäiset kuvat hajonneen kiintolevyn mukana.

Sää on jälleen ankea. Ei uskoisi, että ollaan kohta joulukuun puolella.

Positiivista tässä päivässä oli, että tapetointinäyttöni käytiin tarkastamassa vihdoista viimein. Valmistuin kuukausi takaperin maalariksi ja tämä oli viimeinen näyttö, joka oli tarkastamatta. Tapetoin ja maalasin kotona nuorten huoneet uusiksi. Numerokin oli parempi kuin odotin.

Nyt onkin aika aloittaa joululahjojen teko. Laitan niistäkin kuvia, mutta sattuneesta syystä vasta joulun jälkeen.

Kynäruiskukin on tilattu, ja kovasti odotan, että pääsen kokeilemaan. 

          

Voihan läppäri....

Niin siinä sitten kävi, että torstaina läppärini kiintolevy sanoi sopimuksen irti. Arvatkaa harmittiko. Nyt kun vielä rupeaa näyttämään sille, että kaikki tieto ja kuvat hävisivät, mitä koneellani oli. Mieheni on nörtti. Hän jos kukaan voi pelastaa levyltä tiedot, jos se on mahdollista. Pari juttua hänellä kai on vielä takataskussaan, mutta kuulemma huonolta näyttää. Mieheni on muutenkin härvelihullu ja tuntee koneiden sielunelämän. Jos haluatte lukea hänen komenttejaan ja kokemuksiaan laitteista, niin linkit sivulta löytyy härvelihullun blogiosoite.
Mieheni harrastuksesta johtuen ei myöskään kannata ihmetellä, kun laitan RC- koptereiden kuvia muut projektit sivulle. Siis kuvia koptereiden kopista, joiden kuvitusta olen suunnitellut. Tarkoituksena on myös ruveta maalaamaan niitä kynäruiskulla. (Kunhan tuo laite saapuisi..)
Läppäriin palatakseni. Nyt on jälleen toimintakuntoinen kone (kiitos miehelleni), mutta tietojen, osoitteiden, kuvien ym. kerääminen tyhjälle koneelle on iso homma..... Pikkuhiljaa hyvä tulee ja toivon, että jostain saan myös takaisin ne kuvat ja tiedostot, jotka oli ehdottomasti pitänyt säilyttää. Eli mitä tästä opimme? OTTAKAA AINA VARMUUSKOPIOT!!!!

Koiran omistajana tunnen itseni välillä enemmän ta vähemmän tyhmäksi. Heittelinpä tuossa pihassa koiralle mieluista lelua. Laskin tällä kertaa: Heittoja oli 27 kpl, joista koira haki lelun 11 kertaa. Eli minä hain reippaana heittämäni lelun 16 kertaa koiran katsoessa sivusta. Kumpikohan tässä juoksuttaa ja ketä?
Tää ei kyllä tiedä hyvää meidän toko uralle. Ei ainakaan tuossa kapulan noudossa.
No täytyy ottaa heti alusta tuon virallisen noutokapulan kanssa eri asenne.

KUVIA....

Laitoin muutaman kuvan Omat kuvaprojektit sivulle. Lisää näitä piirroksia tulee myöhemmin.
Muut projektit sivulta löytyy kuva hyppyesteestä, jonka rakensin toissa keväänä.
Tottiksessa on yhtenä tehtävänä hyppääminen ja nurkista sattui löytymään puutavaraa, joten
väsäsin esteen, jotta pääsimme Fedon kanssa kunnolla harjoittelemaan.

Lisään myös kuvia muista askarteluista ompeluista yms. sitä mukaan, kun niitä saan tehtyä.
Erilaisia projekteja pyörii päässä paljon, mutta kaikelle täytyisi vaan löytää toteuttamisaikaa.

Ne karvaiset perheenjäsenet

Kuten aiemmin mainitsin, perheeseemme kuuluu kolme karvakaveria. Kaksi kissaa ja yksi koira. Tarkempi esittely on varmaan paikallaan.  Vanhin ja samalla myös eläinten pomo on maatiaiskissamme Romeo. Romeo on kahdeksan vuotias jästipää jässikkä uros. Jos tällä kissalla on huono päivä, niin sen kyllä huomaa koko perhe. Silloin Romeo on levoton ja tekee kaikkea pientä "pahaa". Koiran tulo oli Romeosta varmaan ihan turhaa, mutta kunnon kissana sopeutui ja otti koiran komentavan tassunsa alle. Tuntuupa kissojen ja koiran suhteen olevan sopimus, että koirus hoitaa kissojen korvien pesun. Tähän sopimukseen kaikki kolme tuntuvat olevan tosi tyytyväisiä. Romeo on aivan upea, ihana, saunomista rakastava kissa.

Romeo

Toiseksi vanhin on meidän neljä vuotias Maine Coon uroksemme Axe. Axe on upea herrasmies. Tämä kissa on itse kohteliaisuus. Hän ei vaadi mitään, vaan yleensä ehdottaa nätisti, jos jotain haluaa. Poikkeus on yöaika. Jos Axe haluaa yöllä rapsutusta, niin ensin naukastaan muutaman kerran. Ellei tämä vielä tuo tulosta, laitetaan nenä kiinni nukkuvan naamaan ja tarkastellaan jos silmät vaikka vähän raottuisi. Näinhän sitä tulee sitten tehtyä, kun viikset kutittaa kasvoja. Silloinkos Axe lässähtää makaamaan rinnanpäälle ja vaatii rapsutukset. Axe onkin sitten enemmän koiran kaveri. Noilla kahdella menee vaan välillä kommunikointi sekaisin, kun toiselle hännän heiluttamisella on ihan eri tarkoitus kuin toiselle.

Axe

Nuorin onkin sitten tällä viikolla kolme vuotta täyttävä Portugalinvesikoirauros Fedo. Tai portugalinpuhisija, niinkuin miehelläni on tapana sanoa. Fedo on kova huokailemaan ja tykkää kovasti puhista korviin. Poitsun kanssa harrastankin tottista eli tottelevaisuutta. Kisattukin on, mutta kun tahdon olemaan kova jännittämään, niin noi kisat ei ole ihan tahtoneet mennä aina niinkuin pitäisi. Fedo kun lukee minua tosi tarkoin. Luonteeltaan Fedo on mahtava. On tosi kiltti muille koirille, oli ne sitten uroksia tai narttuja. Ei provosoi, eikä yleensä provosoidu. Olemmekin olleet BH-kokeen kaupunki osuudella häirikkökoirakkona. Fedo on fiksu ja osaa, mutta minun ohjaajana täytyy oppia vielä paljon, että saan yhteistyömme toimimaan kisoissakin. Fedo on erittäin perhekeskeinen. Vieraita kohtaan ollaan vähän varautuneita. Vahtimisviettiä löytyy, eikä tarvi ulkonakaan tuntea oloaan turvattomaksi, kun on poitsu mukana.

Fedo



Kaiken kaikkiaan nämä kolme ovat hyviä kavereita keskenään. Jos ei nyt ihan vierekkäin nukuta, niin ainakin lähellä toisiaan. Ja kun luulevat ettei ihminen huomaa, pusketaan ja nuollaan, ollaan niin hyviä kamuja keskenään.

Tästä se lähtee...

Tänne sivulle olisi tarkoitus tästä lähin kirjoittaa tekemisistäni. Oli sitten kyseessä uudet muotokuvat, maalaukset, remontoinnit, käsityöt tai koiruuden kanssa harrastaminen.

Aijon myös kuvin näyttää mitä olen saanut aikaan.
Piirrän lyijykynämuotokuvia. Malleina yleensä lemmikit. Muotokuvamaalausta olen ruvennut
kokeilemaan ja niistä laitan kanssa tuotoksia näille sivuille.

Joskus on vaan niin, että esim. parhaimmat lahjat saa itse tekemällä. Mielikuvituksen käyttö on aina suotavaa, kun yrität vaikkapa kotiin saada jotain uutta/ toimivaa vähällä rahalla.
Hyvänä esimerkkinä on videotykkimme teline. Halusimme tykin katonrajaan mahdollisimman kevyen näköisesti. Sopivat telineet vaan maksoivat mielestäni kohtuuttoman paljon.
Eikun älynystyröitä hieromaan. Tuloksena hyllynkannattimesta ja pienestä puisesta leikkuulaudasta sovellettu teline. Reikiä seinään ei tullut kuin pari. Ja kun vielä sattui löytymään sopivan täydellisen muotoinen leikkuulauta, ei taatusti yhdellekkään vieraalle ole tullut mieleen, että olisi jotenkin epätavallinen hökötys katossa.

Samoin vaatteet. "Pyöreä" kun olen, omannäköisiä vaatteita on välillä vaikea löytää. Monesti tulee tavalliseen vaatekappaleeseen muutettua tai lisättyä joku "juju"

Tässä siis vähän esimakua tulevasta. Luvassa siis kädentaitoja ja ISONA osana karvaiset perheenjäsenet.