VUOSIKUVAHAASTE 25/52

Niin se juhannus ja juhannusviikko meni ja sen kyllä huomasi keleissä. Ei siinä mitään. Keskikesän juhla on juhlittu ja niinhän se rupesi ilmakin muuttumaan taas paremmaksi.
Nurmikkokin on alkanut pikkuhiljaa elpymään, joten kohta saa taas hurauttaa ruohonleikkurin käyntiin. Lämpöä ollut 20 astetta, puolipilvistä ja tyyntä.

VUOSIKUVAHAASTE 24/52

Lämmin viikko taasen oli. Siis viime viikko. Nyt meinasi viime viikon haaste unohtua oikeasti. Joten se nyt tulee pikkaisen myöhässä.

Eipä oikeastaan mikään ole muuttunut, mitä nyt nurmikko vaan ruskistuu. Lämpöä 23 ja rapiat. Ei vieläkään vettä.

 Vähän lähempää kuvaa puskista. Nekin varmaan kohta ovat ihan ruskeita.

MATKALLA DUBLINISSA OSA 2

Koska Irlanti on kuuluisa oluestaan ja viskistään olimme varanneet käynnin Guinnessin oluttehtaalle ja miehet meinivät vielä kierrokselle Teelingin viskitehtaalle.

Guinnessin oluttehdas oli monessa kerroksessa ja aivan ylhäällä oli näköalabaari, josta oli 360 asteen näkymä yli Dublinin. Kierros alkoi alhaalta, jossa tietysti oli Guinnessin myymälä, josta löytyi merkin tuotteita suklaasta vaatteisiin ja kaikkea siltä väliltä.

Etenimme kerros kerrokselta ja osallistuimme maisteluhetkeen, jossa opetettiin kuinka olutta maistetaan oikeaoppisesti ja mikä on oikea lämpötila ym. Ohjeistuksen jälkeen saimme pienet lasit Guinnesia ja siirryimme viileään huoneeseen, jossa "maistelu" tapahtui, jotta oluen aromit tulisivat paremmin esille. Ihan mielenkiintoista, mutta en edelleenkään pidä oluen mausta, joten vaivihkaa miehemme kanssa vaihdoimme laseja, jotta hän sai ylimääräisen annoksen.
Kiertoon kuului myös lipuke, jolla sai nauttia joko baarissa sisällä (missä opetettiin miten olut lasketaan lasiin ja sen sai itse laskea) ison tuopin Guinnessia tai sitten ylhäällä terassibaarissa. Minä otin sitten sillä lipukkeella ihan Colan ja se maistuikin hyvälle, koska oli niin kuuma. Tietysti menimme ihan ylös asti näköalabaariin nauttimaan juomat.

Viljan jyviä poikineen

Näköalat olivat kyllä aika upeat tuosta baarista.

Miehet menivät sitten vielä kaksin Teelingin viskitehtaalle, koska meitä naisia ei tuo viski kiinnostanut. Siellä oli ollut kanssa opastettu kierto ja lopuksi oli saanut maistella kolmea viskiä.

Munkit kuulemma ovat tuoneet joskus kauan sitten hajuveden reseptin Irlantiin ja heidän piti ruveta valmistamaan tuoksua, mutta jotakin oli mennyt vikaan ja tuotteesta olikin tullut viskiä ja sitähän juodaankin ympäri maailmaa.

Ruokapaikoista sanottiin, että kannattaa syödä pubeissa, koska niistä saa myös todella hyvää ruokaa ja melko edullisesti. Toki myös ihan ravintoloita löytyy, mutta me aika paljon hyödynnettiin pubiruokaa.

Kuuluisa pubi Dublinissa, jossa kannattaa käydä on Temple bar. Siitä löytyykin kuvia vaikka kuinka paljon netistä. Toki mekin sinne eksyimme ja nautimme virvokkeita.

Jos siideristä tykkää, niin tämä on
todella hyvää. Ei liian makeaa, eikä
liian kuivaa.

Miehet eksyivät myös todella paikalliseen pubiin, joka ei ollut mikään turiskohde vaan pikemminkin hmmm, ehkä sellainen paikka mitä täältä kotipuolestakin löytyy, joihin ei kovin mielellään mene. Täällä Tampereen seudulla niitä kutsutaan räkälöiksi.
Siellä olikin notkunut joku paikallinen aivan hiljaa istuen ilman mitään elonmerkkejä. Oli liikahtanut ainoastaan silloin, kun oli tilannut itselleen uuden juoman ja silloinkin hyvin vähäeleisesti. Miehemme olivat myös käyneet vessassa ja sanoivat, että oli ollut siinä kunnossa, että ihan hirvittänyt edes mennä sinne.

Mitenkähän toi pukuherra on tonne eksynyt?

Tottakai kävimme myös ostoksilla ja osuimmekin aika hienoon kauppakeskukseen, joka henki sellaista vanhaa oisko jopa 20-lukua. Kuvista voi päätellä itse.

Kaiken kaikkiaan matka oli hieno ja laitankin loppuun ihan pelkästään kuvia, mitä vaan tuli napsittua sieltä täältä.

Kuuluisuuksien hotelli. Täällä on yöpynyt mm Kennedy.

Vähän kalliimpaa asuinaluetta.

Samoin tässä.

Dublin jakautuu kahtia vähän kuin Turkukin.
"Tuol puol jokkee ja täl puol jokkee"

Vaikka onkin kiva matkustaa, niin kyllä kotiin on vaan aina kiva palata.