KOIRAN KEMIALLINEN KASTRAATIO, OSA 1

Uros koiran kemiallisesta kastraatiosta löytyy tosi vähän kokemuksia, joten päätin kirjoittaa siitä tähän, koska tuollaisen toimenpiteen teetätin koiralleni pari viikkoa sitten. 

Ensin vähän taustaa koirasta ja miksi päädyin tähän. Minulla on siis Portugalinvesikoira uros, joka täyttää puolentoista kuukauden päästä 12 vuotta. Koira on keskikokoinen ja painaa n. 27 kg, Koirani ei ole ikinä ollut mitenkään aggressiivinen toisille koirille, päin vastoin. Fedo ei ole provosoinut muita uroksia tai provosoitunut muiden koirien ärhäntelystä. Luonteeltaan on todella kiltti. Ei ole koskaan nylkyttänyt, ei myöskään ole ollut mitenkään käytöshäiriöinen. 

Miksi sitten kastraatio? Fedolla on suurentunut eturauhanen ja varsinkin narttujen juoksujen aikaan aktivoituu, välillä jopa niin, että tiputtelee verta. Samoin silloin, kun on pahimmillaan, myös virtsan pidätyskyky on heikompi. Koirani on tutkittu, ultrattu ja otettu laajat verikokeet kaiken muun sulkemiseksi. Eläinlääkäri ensimmäisen verivirtsaisuuden jälkeen sanoikin, että kastraatio tulee todennäköiseksi jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Kastraation pitäisi siis pienentää eturauhasta ja näin ollen oireilun pitäisi loppua. Koirallakin silloin on parempi olo. 

Päädyin kemialliseen kastraatioon ihan koiran iän vuoksi. En halua nukutuksia enää tuon ikäiselle, vaikka kuinka voisi hyvin. Kemiallinen kastraatio ei ole myöskään lopullinen, niin pääsen näkemään miten se muuttaa tuota koiraa ja turkkia. Oma koirani on myös niin pentumainen edelleen luonteeltaan, joten toivonkin ettei kovin flegmaattiseksi rupeaisi. Toivottavasti ei tuo karvakaan kovin rupeaisi huopaantumaan. 

Itse toimenpide siis tehtiin pari viikkoa sitten. Kysyin aluksi miten iso neula on, koska Fedo jo tärisi valmiiksi ja oli levoton. (oli varmaan muistissa isot tutkimukset edellisellä kerralla ja yritykset ottaa kolmesta eri jalasta verikoetta). Eläinlääkärin  mukaan neula olisi iso, koska implantti oli isommalle koiralle tarkoitettu. Iso implantti myö tarkoittaisi, että sen vaikutus kestää tuon kokoisella todennäköisesti sen lähemmän 12 kuukautta, kuin 6 kuukautta. 

Implantin laittokohta

Pyysinkin, että koira saisi puudutteen. Ell ajeli lapojen välistä pienen alueen karvaa pois ja laittoi puudutegeeliä vaikuttamaan. Noin 5 minuutin kuluttua alue oli puutunut ja ell laittoi implantin sujuvasti niin, että Fedo ei reagoinut siihen yhtään. Itse implantin laitto kesti noin 5 sekuntia. Aivan kuin olis vaan piikki annettu koiralle. 

Vaikutuksen aikatauluna sanoi, että aluksi testosteroni saattaa jopa lisääntyä ja koiran oireet pahentua ennenkuin alkaa vaikuttamaan. Vaikutuksen pitäisi olla täydessä käynnissä noin 8 viikon kohdalla. 

Tämän hetkinen kokemus on, että parin viikon jälkeen tosiaankin on oireet menneet vähän pahempaan suuntaan. Yhtenä päivänä tiputteli vähän verta ja ulkona nuo tuoksut ovat sitä luokkaa, ettei pääse kuin metrin eteenpäin ja sitten yritetään haistella/ nuolla jälkiä. Onneksi virtsan karkailua ei ole esiintynyt. Koira on muuten ollut oma itsensä eikä kiveksetkään ole vielä lähteneet pienenemään. Eli vaikutusta odotellessa....