torstai 26. huhtikuuta 2018

VUOSIKUVAHAASTE 17/52

Taas ollaan jo pitkällä tätäkin viikkoa. Paikkapaikoin rupeaa näkemään jo vihertäviä paikkoja luonnossa.
Omallakin pihalla, kun tarkasti katsoo, näkee vihreitä ruohon alkuja.
Kummasti viherpeukaloa (jota ei ole) alkaa kutittamaan. Suunnittelin jo kuistin viereen laittavani uudestaan kukkapenkin, jota siinä ei ole ollut varmaan kymmeneen vuoteen.
Olen jo siihen päättänytkin mitä istutan. Katsotaan nyt saanko mitään aikaiseksi.

Tässä tämän viikon näkymät.


Kuvattu tänään 26.4. Tuuli käy ja lämpömittari näyttää vain +7. Ei kumminkaan sada.



Piha tuli haravoitua viikonloppuna, eli puolitoista viikkoa ennen vappua!


keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

KUVIA SEINÄLLE VÄHÄN ERI TAVALLA.

Lauantaina tulee tasan vuosi, kun jouduimme nukuttamaan ensimmäisen kissamme. Jotenkin nyt tuntui siltä, että on oikea aika tehdä se kuva, jota olen suunnitellut jo pitkään.

Pitkään olen jo miettinyt, että mihin meillä saisi laitettua jonkinlaisen kuvakollaasin näistä meidän elukoista. Olisi kiva saada edesmenneestä Romeostakin kuva seinälle, mutta meillä on todella huonosti seinäpintaa, mihin järkevästi saisi kuvia laitettua.

Törmäsin kerran blogiin, jossa oli valokuva siirretty puulle ihan peruskonstein. Tämä jäi kaiveleen mieleen ja sitten kerran välähti. Meillä on yläkertaan mennessä laitettu tasaisin väliajoin sellainen puureunainen pieni peili, joita joskus myytiin Ikeassa vaikka minkä värisenä.

Näitä on joskus myyty Ikeassa.


Olin muutenkin ajatellut vaihtaa niiden väriä, mutta en ole saanut aikaiseksi, ennenkuin mielessä välähti, että siihenhän saan tehtyä Romeosta kuvia.

Eikun tuumasta toimeen. Ensin etsin kuvia, joita voisin käyttää ja tulostin ne ohjeen mukaan lasertulostimella. Ohje muuten löytyy Kaikki paketissa blogista oikein selkeän videon kera.

Niin ja kannattaa muistaaa, että tulostaa kuvan sitten peilikuvana, että tulee oikein päin puuhun.

Hioin ensin peilin reunasta lakkapinnan pois ja maalasin ohuen kerroksen petsilakalla vaaleaksi. Annoin kuivua yön yli mikä olikin hyvä ajatus, koska aamuyöstä välähti, että eihän se kuva välttämättä tartu, kun kerta lakkapinta päällä. (Että sitä osaakin olla joskus idiootti)

Käsittelinkö turhaan?

Hioin sitten kuultolakan niiltä kohdin pois, mihin aioin kuvat laittaa.
Sitten vaan Erikeepperiä pintaan ja kuva tasaisesti puuhun kiinni. Käytin tässä leivontalastaa siloittamassa pintaa.

Eipä tarvi tähän mitään erikoisia tarvikkeita.


Kuvat liimattuna.

Jälleen annettiin kuivua vuorokausi. Sen jälkeen paperi kasteltiin ja aloin varovasti hieromaan paperia pinnasta pois. Tällä tavalla vain kuva jää puuhun. Tosi varovasti sai kuvaa hangata ja silti yhdestä kuvasta lähti vähän kuvan pintaa pois. Muutaman kerran sai kuvaa siistiä eli paperia hieroa pois, että sai kaikki lopulta irti.

Pinta alkaa irrota

Olin kumminkin ihan tyytyväinen lopputulokseen. Tätä oli kiva tehdä ja neljä peiliä on vielä rapussa käsittelemättä. Niihin voisi tehdä kaikista meidän eläimistä samanlaiset ja yksi jäisi vielä tulevaakin varten.....

Viimeistelyä vaille valmis.

Lopputulos ei näytä luonnossa noin "laikukkaalta" vaan toi vaalea väri on tasaisemmin kuvienkin kohdalla.

maanantai 23. huhtikuuta 2018

TAKKI VIRKKAAMALLA ISOÄIDINNELIÖITÄ

Löysin jälleen alkuvuodesta Novitan sivuilta kivan käsityön, jota aloin toteuttaa. Malli tehtiin virkkaamalla isoäidinneliöitä ja kutomalla. Malli on enemmänkin jakku tai takki, kuin neule.

Kauan tuota takkia tuli tehtyä, mutta pidin välillä melkein parin kuukauden tauon etten koskenutkaan koko työhön, kun oli niin paljon kaikkea muuta.

Alkuperäinen malli oli tehty valkoisesta, harmaasta ja mustasta seiska veikasta. (Novita talvi 2015) Itse valitsin neliöihin värikkäämpää multiraitaa. Seitsemää veljestä sekin.

Neliöt läjässä.


Neliöt oli kiva virkata ja alkurytmiin päästyä ei yhteen ruutuun mennyt kuin 20 minuuttia. Silti huokasin helpotuksesta kun olin saanut kaikki neliöt tehtyä. Tosin huokasin vähän liian aikaisin. Rupesin meinaan ohjetta lukemaan pidemmälle ja pitihän niihin hihoihinkin vielä tehdä yhteensä 12 neliötä. Eikun virkkuukoukku kauniiseen käteen ja tekemään lisää.

Sitten vielä vähän lisää neliöitä.


Yksi ei niin mukavista vaiheista oli sitten virkata nämä kaikki neliöt yhteen. Ensin toki piti sommitella erisävyiset ruudut niin, että ne miellytti omaa silmää. Vaikeusastetta lisäsi se, että meidän nuorempi kissa pölli aina kun silmä vältti näitä neliöitä ja piilotti johonkin.

Värien sommittelua.



Lopulta, kun neliöt oli tehty, niin siinä vaiheessa olikin jo etu- ja takakappaleista tehty suurin osa. Enää vaan kudottiin pyöröpuikolla kerralla koko loppuyläosa ja sitten takki olikin enää hihoja vaille valmis. Hihojen teko sujui samaan malliin. Kun oli ruudut saanut koottua, niin olikin jo puoli hihaa valmiina.

Hihat valmiina.


Kyllä sitä kumminkin huokasi helpotuksesta, kun sai takin valmiiksi. Tosin nyt taas sellainen tyhjä olo, että  mitähän seuraavaksi. Uudessa käsityölehdessä olikin ihan kivan näköinen virkattu pitkä neule. Sitä tässä vähän harkitsen........

Valmiina edestä.....
...... ja takaa.


lauantai 21. huhtikuuta 2018

VUOSIKUVAHAASTE 16/52

Jihu, lumet lähtivät viimeistä laikkua myöten 18.4. Meidän piha on nyt lumivapaa alue.
Aloitin tänään myös pihan haravoinnin, koska on jo niin hyvin kuivunut.
Harmikseni huomasin, että sammal on jälleen vallanut alaa. Täytynee mennä kalkkikaupoille, jos se vähän auttaisi asiaa.

Tässä kumminkin ensimmäiset lumettomat kuvat tältä vuodelta!


Kuvauspäivä torstai 19.4. Lämpötila himpun alle 17 astetta. Kyllä tuntuu ilma lämpimälle :) Tuulikaan ei käy.


Takana näkyvä lumi ei ole meidän pihassa, vaan tuossa meluvallin ja meidän pihan välissä menee vielä pikkutie.


maanantai 16. huhtikuuta 2018

MINIMUOTOISTA KASVATUSTA!

Vaikka olen ihan taitava käsistäni, oli se sitten käsitöitä, remontointia tai piirtämistä, niin viherpeukalon vikaa minussa ei ole.

Huonekasvit tuppaavat kuolemaan hyvin pian ja osittain myös kissojenkin takia niitä ei minulla ole.

Meillä on oma piha. (Asumme siis paritalossa). Vuosia olen haaveillut pihasta, jossa jokaisella olisi oma paikka ja hienoista kukkaistutuksista yms. Vuosien varrella on ollut muutama erilainen suihkulähde, jonka ympärillä on ollut erilaisia kasveja. Ne oli aikansa hienoja, mutta lopulta purin ne pois. Harmi, kun niistä ei ole säilynyt kuvia.

Vaikka on kumminkin jonkinlaista sisustussilmää talon sisällä, niin mielikuvitus ei todellakaan riitä mihinkään ulkotilojen sisustamiseen.

Tällä hetkellä onkin pihassa ainoastaan neljä mustaviinimarja-pensasta, jotka anoppi toi meille 16 vuotta sitten. Niille en ole tehnyt yhtään mitään ja silti ne tekee ihan mahdottoman hyvän sadon joka vuosi. Isoja marjoja ja paljon.
Kai niille joskus jotain pitäis tehdä, mutta en ole uskaltanut, etten vaan tapa niitä.

Piha on siis muuten ihan vaan nurmikolla. Mikä toisaalta on ihan hyvä. Siinä on ollut hyvä treenailla koiran kanssa ja siihen on ollut myös tilaa laittaa rallytoko-rataa ja harjoitella. Koiruskin tykkää kirmailla pihassa, kun tilaa on.

Nyt kumminkin tein tässä löydön. Lidlissä myytin pieniä minikasvihuoneita ja innostuin ostamaan pari. Ahomansikan ja tomaatin.

Saksan kaupan minikasvihuoneet.

Kaverini Marke asuu pientilalla ja he miehensä kanssa yrittävät olla mahdollisimman omavaraisia. Nytpähän pääsen kehumaan, että mäkin yritän kasvattaa edes jotain :)
Uusi haaste, kun pitää yrittää ihan siemenestä kasvattaa.

Minikasvarit oli todellakin pienet. Noin 15 x 16 cm. Omavaraisuutta pientäkin pienemmässä muodossa.
Paketeissa oli kaikki tarvittava. Mullat ja siemenet ja pakkausrasia oli sitten se kasvihuone.
Istuttaminen oli tietysti tosi helppoa ja ohjeet oli selkeät myös jatkoa varten, jos sattuisivat vaikka itämään.

Kaikki tarvittava mukana


Istutus tehty


Ei todellakaan koolla ole pilattu.

Nyt vaan pitäisi löytää kasvareille hyvä paikka, ettei kissa käy tekemässä omia multatöitään.

Sijoituspaikkaa vailla.

lauantai 14. huhtikuuta 2018

VUOSIKUVAHAASTE 15/52

Jihaa!!! Kyllä on ollut niin keväistä, etten sanoisi jopa kesäistä ilmaa.
Lumi sulaa ihan silmissä. Täälläpäin on jo kiva kulkea kaduillakin, kun kävelyväylät on jo putsattu. Kyllä se kesä on vaan kohta. Ja mä niin ootan sitä.

Koirankin sain vihdoin trimmattua ja poitsu niin tykkää olla lyhyessä kevyessä turkissa. Nyt riittää silläkin virtaa ihan taas uudella tavalla.

Tämän viikon kuviin.


Kuvattu perjantaina 13. päivä. Lämpötila hulppeat 13.1 astetta! lumi sulaa vauhdilla.


Nauttikaa täpöllä näistä keleistä ja ihanasta auringonpaisteesta.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

VUOSIKUVAHAASTE 14/52

No nyt se tapahtuu, mitä tässä olen jo pitkään odottanut. Kevät on tullut ja lumet lähteneet vauhdilla sulamaan. Ennen kaikkea se rupeaa näkymään näissä kuvissa.
Tänäänkin on aivan upea ulkoilusää. Täydellistä olisi jos ei toi kura lentäis tuolla lenkeillä.

Olen myös heittänyt ilmoille ennusteen, että vappuna viimeistään pääsen pihan haravoimaan.

Huomenna pääsee sitten koirakin vihdoin keväisempään turkkiin. Illalla pestään ja huomenna sen sitten trimmaan. Eipähän sitten tuo niin paljoa kuraa sisälle ja varmaan sillä itselläkin paljon mukavampi olla.

Tässä nyt sitten NE kuvat, joissa muutosta jo näkyy.


Aavistuksen eri kohdasta otin kuvan, että näkee miten paljon on jo pihasta lunta lähtenyt. Viime viikolla tuota paljasta kohtaa ei vielä ollut.
Tänään sunnuntaina 8.4. aivan ihanat + 9 astetta lämmintä ja aurinko paistaa. Tuulikaan ei käy.


Tästäkin kuvasta huomaa, että lumi ruvennut kovasti vähenemään etualalta.
Ensi viikolle onkin luvattu jopa 15 astetta lämmintä. Se onkin meillä aikas varma grillikauden aloitus.  Lämmintä ja aurinkoista sunnuntaita kaikille.

perjantai 6. huhtikuuta 2018

5 x 3 HYVÄÄ ASIAA - HAASTE

Ystäväni Marke haastoi minut blogissaan haasteeseen, jossa viideltä aihealueelta kerrotaan kolme hyvää asiaa. Tämä olikin niin mielenkiintoinen, että päätin sen toteuttaa. Ja kerrankin heti.

Kolme hyvää asiaa tässä päivässä

- Lumet ovat lähteneet sulamaan vauhdilla, vaikka räntää tulee taivaan täydeltä
- On perjantai ja viikonloppu vasta edessä.
- Sain hoidettua paljon asioita tänään, mm. äidin passikuviin ja hänelle uuden henkilökortin.

Niin paljon on jo sulaneita väyliä ja pihoja.
Teistä puhumattakaan.


Kolme hyvää asiaa minussa

Tämä onkin vaikea. On todella vaikeaa sanoa hyviä asioita itsestään. Kuulukohan se suomalaiseen perusluonteeseen, ettei itseään kehuta? Nämä nyt tulivat kumminkin mieleen, kun oikein kovasti mietin.

- Olen taitava käsistäni, eikä minulla ole peukalo keskellä kämmentä.
- En varmasti ole penaalin tylsin kynä. Huumorintajukin on hyvä, kaikki vaan ei sitä tajua.
- Luotettava, reilu persoona, joka osaa ja uskaltaa näyttää myös tunteitaan. Osaan pitää puoleni ja  myös läheisteni puolta.

Koiran kanssa ulos kelillä kuin kelillä.
Ei kai sitä aina niin edustavan näköinen tarvi olla?
Vai tarviiko???

Kolme hyvää asiaa elämässä 

Samalle riville tulee nyt monta asiaa, mutta liittyvät tavallaan yhteen.

- Läheiset, ystävät, omat lemmikit.
- Voin sanoa olevani perusterve ihminen.
- Elämä on tasaisen rauhallista ja mukavaa.

Koira jatkaa samoilla edustavilla linjoilla.
Fedolla on olo kuin uitetulla koiralla ja
käveleminen ei huvita yhtään.


Kolme hyvää asiaa tänä vuonna

- Tulossa oleva alkukesän matka
- Uusia tuulia saattaa puhaltaa syksyllä koulutuksen suhteen
- Kaikki se kiva, mitä ei tiedä tämän vuoden tuovan tullessaan.

Jotain odotettavaa.


Kolme hyvää asiaa blogissa 

- Se on minun ja päätän siinä kaikesta. Voin muuttaa sitä ja sen aiheita mieleni mukaan.
- Voin kirjoittaa sitä kuin päiväkirjaa. Eihän tätä kumminkaan kukaan lue ;)
- Ainakin omaa silmää miellyttävä ulkoasu ja värit.

Päden paja vois ottaa halutessaan haasteen vastaan.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

VUOSIKUVAHAASTE 13/52

Uskomatonta miten nopeasti tämäkin viikko mennyt. Ja miten paljon jo lumi sulanut yöpakkasista huolimatta.
Aurinko lämmittää jo niin paljon, että se sulattaa vaikka vähän olisi pakkastakin.
Koiran kanssa ulkoillessa huomaa, miten paljon on tullut uusia lumettomia kohtia asvalttiin ja jopa viime kesäistä nurmikkoakin näkyy jossain paikoissa.
Uskonpa, että huhtikuun aikana kuvissa jo tulee näkemään selkeän muutoksen. Aurinko on kivasti paistanut tällä viikolla, mutta huomiseksi ne lupaa tänne jopa 15 senttiä lunta. Toivottavasti ei nyt sääennuste pitäisi paikkaansa.



Kuvattu ke 28.3.2018. Aurinko paistaa. Plussalla ollaan pari astetta. Tarkasti, kun katsoo, niin huomaa miten varaston takaa seinän vierestä on paljas maa ruvennut tulemaan esiin.


Koira se taas tuppaa kuvaan tulemaan mukaan.
Hyvää alkanutta huhtikuuta ja aprillipäivää.