Lähdimme siis kaupunkilomalle Irlannin Dubliniin. Matkan pituus oli maanantaista perjantaihin. Lentomatka kesti noin kolme tuntia eli ihan kohtuullinen lentoaika.
Ensivaikutelma Dublinista oli, että se on vähän nuhruinen. Jollakin tapaa muistutti Tamperetta, että oikein mitään vanhaa ei ollut säästelty. Tosin me emme muualla käyneet, vaan pyörimme lähinnä molemmin puolin jokea muutamien kilometrien säteellä.
Ilmoista voi sanoa, että emme nähneet sitä todellista Dublinia, koska ei satanut kertaakaan. Lämpötila oli jatkuvasti 22 ja sitäkin enemmän. Taksikuskilta kuulimme, ettei sellaista puotajaksoa ole ollut kahteen vuoteen. Elikkä ilmat olivat kohdallaan, varsinkin kun kuuli, että täällä kotona oli ollut kylmä ja käynyt kauhea myteri.
Ihmiset olivat todella ystävällisiä. Palvelu oli hyvää ja taksikuskit pyöristivät hinnat alaspäin. Ihmiset puhuivat englantia, tosin Irlantilaisittain murtaen. Sitä oli välillä vaikea ymmärtää, mutta kaikesta selvittiin.
Irlannissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Se ei meinannut millään mennä pieneen päähän, että mihin suuntaan sitä pitää katsella, ettei jää tietä ylittäessä auton alle. Irkut olivat siihenkin keksineet helpotuksen turisteille. Jalkakäytävien eteen oli maalattu teksti mihin suuntaan piti katsoa. Silti oli sekaisin, että miten ja mille kaistalle ne sieltä kulman takaa kääntyvät.
 |
| Noissa yleensä vielä nuolikin mihin suuntaan pitää katsoa, mutta jäänyt melkein kuvasta pois. |
Me matkustettiin mieheni, hänen siskonsa ja siskon miehen kanssa. Lentokentältä kun lähdettiin, niin sovittiin, että tämä siskon mies menee eteen istumaan taksissa pitkänä miehenä. Kuski oli laittamassa laukkuja takakonttiin, niin tämä siskon mies hyppäsikin tottuneesti autoon ja suoraan kuskin paikalle. Eihän sitä voinut muistaa, että se rattikin on väärällä puolella.
Meillä oli tosi kiva hotelli ja hyvällä paikalla. Heti O'Connell Streetin varressa pienellä sivukadulla. O'Connell Street on pääkatu.
Tosin oli siellä meidän huoneessa pieni moka tehty. Kylpyhuone oli siisti, mutta kun suihkuseinän veti sivuun mennäkseen suihkuun, niin sen aukon leveydeksi jäi noin 32 cm. Luojan kiitos, etten ole tämän isompi. Nytkin sai hivuttautua sivuttain, että mahtui aukosta. Jos olisin ollut vähänkään isompi olisin juuttunut siihen oviaukkoon kiinni. Eipä olisi paljoa naurattanut siinä tilanteessa tai sitten olisi nauranut ihan hysteerisenä. Se olikin ainoa miinus koko hotellissa, ehkä aamiainen oisi saanut olla vieläkin monipuolisempi.
 |
| Meidän hotelli. |
Dublinissa näki paljon taloissa erivärisiä ovia. Tämä juontaa siitä yhden tarinan mukaan, että kuningatar Viktorian kuollessa tuli määräys maalata kaikki ovet mustiksi, mutta Irkut olivat toista mieltä ja maalasivat ovet eri värisiksi. Ainakin ne paljon hauskemman näköiset kuin samanväriset ovet.
 |
| Noi pinkit ovet olivat ihanat. |
Kävimme myös isossa puistossa kävelemässä. Puistoja on aika monia ja monen kokoisia. Tämä puisto ei kumminkaan ollut ihan pieni, mutta sen kiersi kivasti kohtuuajassa. Puistossa risteili joka suuntaan kävelyväyliä. Siellä oli linnuille iso lampi ja ihmisille oli rakennettu erilaisia oleskelualueita. Osa kivestä ja osa ihan vaan pensaista rajattuja alueita. Ihmiset makoilivat ja istuksivat nurmikoilla ja nauttivat eväitä.
 |
| Ihmiset istuivat pitkin nurmikkoja |
 |
| Lintulampea |
 |
| Isoja puita. Ihmisiä juurella antamassa vähän mittasuhteita. |
 |
| Pieniä polkuja ja portaita oleskelupaikkoihin |
 |
| Tämä halusi välttämättä kuvaan. |
 |
| Istutuksia |
Kuljimme myös Hop on- Hop off bussilla, että saimme paremman kuvan paikasta. Ne onkin ihan käteviä, kun niissä on myös selostus ja ne kiertävät nähtävyyksiä.
 |
| Me istuttiin ylhäällä ja ihan perällä. |
Terasseja oli yllättävän vähän, mutta johtuu varmaan siitä, että yleensä siellä sataa. Eli näillä keleillä oli terassit ihan täynnä. Muutamilla pubeilla olikin sitten kattoterassi.
 |
| Tavaratalo M & S terassi katolla |
Hienoin ja erikoisin terassi ja ravintola oli kirkossa. Aivan oikein. Siellä oli kirkko, joka oli muutettu ravintolaksi. Kirkko oli kuitenkin kyseiseen käyttöön remontoitu hyvän maun mukaisesti ja täytyy sanoa, että puitteet olivat oikein taivaalliset. Suomessa ei tuollainen menisi millään läpi, että kirkko otettaisiin uusiokäyttöön.
 |
| Ravintolan nimi. |
 |
| Myös tuolla ylhällä oli ruokapöytiä. |
Löysimme myös pienen putiikin, jossa myytiin erikoista krääsää ja kirjoja. Kirjat herättivät meissä hilpeyttä ja kansia lukiessa saimme kunnon naurut. Se siitä meidän omituisesta huumorintajusta.
 |
| Mielenkiintoista luettavaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti