1. Oletko keittiön hengetär ja mikä on bravuuri ruokasi?
Yksinkertainen vastaus: En ole! Toivoisin toki olevani, mutta minua ei ole ikinä kauheasti toi ruoanlaitto kiinnostanut. Olen aina ollut enemmän leipomisen ystävä.
Onneksi minun ei tarvitse juurikaan ruokaa laittaa. Olen siinä mielessä onnekas, että minulla on mies, joka tykkää ruoanlaitosta ja tekeekin todella hyvää ruokaa. Monesti on saanut ravintolassa pettyä, koska kotona saa parempaa ruokaa. Se etten välitä ruoanlaitosta ei tarkoita sitä, ettenkö rakastaisi hyvää ruokaa ja nauttisi sen syömisestä. Ja se myös näkyy!
Nykyään myös nautin saadessani juoda hyvää punaviiniä. Meillä kuuluukin lauantain ruokailuun hyvä punaviini.
Ennen en viinistä tykännyt, mutta se miksi opin viiniä juomaan, siitä on "syyttäminen" ystävääni Markea ja hänen miestään. Saimme heiltä kerran heidän itsensä tekemää mansikkaviiniä, joka oli TODELLA hyvää. Sen jälkeen sitä uskalsi maistaa kaupasta ostettua viiniäkin. Siinä onnistuikin valitsemaan hyvän rypäleen. Siitä se sitten lähti. Nykyisin viinitietous onkin kivasti laajentunut, eikä huonoa valintoja kovin helposti tee.
Joten kiitokset Markelle ja hänen miehelleen, että avasitte meille uuden maailman!
Niin ja se bravuuri ruokani. Yksinkertaisesti makaronilaatikko. Se on meillä ruoka, jonka minä aina teen. Se on aina maistunut jokaiselle perheenjäsenelle. Osaan kuulemma tehdä siitä sellaista, ettei se ole liian kuivaa tai löysää.
Ruoan paras ystävä! |
2. Mitä harrastat?
Niinkuin tästä blogistakin on tullut ilmi, niin kaikki käsillä tekeminen on lähellä sydäntä. Oli se sitten käsityö, piirtäminen, remontointi tms. Pidän myös paljon lukemisesta. Kirjan kun saan käsiini, niin se on yleensä parissa päivässä luettu.
Yksi harrastus, josta todella pidän on koirani kanssa harrastaminen. Säännöllisesti treenailemme tokoa ja nyt on tullut uutena rallytoko. Se on todella mielenkiintoista ja haastavaa. Varsinkin ohjaajalle.
Fedon tokohyppy! |
3. Unelma-ammattisi lapsena? Ja miten sitten kävikään?
Koirat ovat olleet aina, ihan vauvasta asti todella tärkeitä. Lapsena halusinkin koiratarhan/hoitolan pitäjäksi. No se ei ole toteutunut. Tällä hetkellä olen saanut olla työssä, josta olen todella pitänyt. Siinä on yhdistynyt yksi nuoruuden haave terveydenhuoltoalasta ja toimistotöistä, joita jo vuosia olen tehnytkin. Lisäkoulutuksilla olenkin päässyt nykyiseen, osastosihteeriksi.
Harmikseni tämä työ on nyt päättymässä ja olenkin taas uuden edessä. Haaveita on edelleen, vaikka en lapsi olekkaan, mutta ne on liian kaukana, ainakin vielä......
4. Sisustuksesi kulmakivet- värit, tyyli vai joku muu?
Sisustus on parhaimmillaan silloin, kun siinä itse viihtyy ja se miellyttää omaa silmää. Sisustusmakuni muuttuu vuosien varrella, samoin kuin värimaailma. Aina on parantimisen varaa. Meillä sisustus ei varmaan ole koskaan valmis. Aina on joku paikka tai esine/ huonekalu, jota voi parantaa tai vaihtaa. Pienikin uudistus piristää aina. Kun kolmetoista vuotta sitten tähän muutimme, värit olivat sisutuksessa hyvin sinivoittoiset. Huonekaluissa suosimme puunvärejä.
Nykyään taas meillä on paljon valkoista, harmaata ja siihen yhdistettynä turkoosia raikastamaan ilmettä. On ihan hyvä, ettei juutu vuosikymmeniksi samoihin väreihin, vaan tekee muutoksia. Joskus ne ovat pieniä vanhan rinnalle ja toisinaan taas ralikaalimpia.
5. Millainen on musiikkimakusi? Onko sinulla lempi-artistia?
Olen aikalailla kaikkiruokainen musiikin suhteen. Varmaan joku metallimusiikki on sellaista, jota ei tule kuunneltua. Varmaan jokaisesta musiikkityylistä löytyy niin hyviä kuin huonojakin kappaleita.
6. Jos saisi valita; millä historian vuosisadalla tai kymmenellä eläisit? Miksi?
Haluan elää juuri tätä aikaa mitä nyt eletään. 80-luku oli hienoa aikaa. Pidin sen ajan vaatteista ja siitä miten kehitys meni ihan hirveätä vauhtia eteenpäin (kännykät, tietokoneet). 80-luvulla oli itselläkin kaikki vielä edessä. Silti on hienoa elää nyt, olla viisaampi ja kokeneempi. Nykyhetki on paras.
7. Pakopaikkasi-onko sinulla sellaista, mikä se on?
Ehkä voisi sanoa, että koti. Kun maailma tuntuu kovalta, niin on ihana olla turvassa omien seinien sisäpuolella. Kesäisin nautin todella paljon, kun saa kulkea metsässä. Kävellä pieniä polkuja tai istua aurinkoiselle paikalle nauttimaan auringosta, hiljaisuudesta, puiden huminasta ja linnunlaulusta.
Ihana rauha ja kesä! |
Huh Huh, melkein jo pelästyin, että mistä meikää taas syytetään! Ei onneksi ollut sen vakavampaa, kuin ystävien opettaminen viinin litkintään! ;)
VastaaPoistaTossa olen kanssas niin samaa mieltä, että kotona saa parempaa ruokaa, kuin ravintoloissa! Monesti on kyllä ollut kova pettymys, kun on "ulkona" käynyt syömässä.