Olen saanut olla viimeisen vuoden ajan työpaikassa, jossa olen viihtynyt todella hyvin. Työ on erittäin mielenkiintoista ja olen kotiutunut tuohon työhön ja yhteisöön.
Harmikseni työpäiviä on jäljellä enää viisi kappaletta. Määräaikainen työsuhteeni päättyy tämän kuun viimeinen päivä.
Työsuhteeni ei pääty sen takia, että olisin ollut huono työssäni. Päinvastoin, olen saanut todella hyvää palautetta työstäni. Työni päättymiseen on syynä asuinkuntani säästötoimet.
Positiivista asiassa on se, että kesä on kumminkin edessäpäin. Ja onhan niitä paljon uusiakin projekteja mitä saa tehdä. Kuten parin huoneen remppaamista, ompelemista, piirtämistä ja tietysti koiran kanssa treenaamista.
Kuitenkin mieli on haikea ja viimeisenä työpäivänä voi olla tippa linssissä. Aivan kuten oli eilenkin. Yksi työkaveri toi minulle itse tekemänsä sydämen ja niin ihanan kortin, että oli lukiessa katsottava muualle ja kerättävä itsensä, ettei kukaan vaan nähnyt kun nieleskelin kyyneleitä.
 |
| Ajatuksella annettu! |
On hienoa huomata, kun itse on viihtynyt työyhteisössä, niin saa palautetta, ettei itsekään ole ollut hullumpi työkaveri. Onneksi puhelimet ja somet on keksitty, että voi pitää yhteyttä vielä senkin jälkeen, kun ei itse enää kyseiseen työyhteisöön kuulu.
Kesä kumminkin tekee tuloaan pikkuhiljaa. Ilmat lämpenee. Kyllä sitä on taas niin odotettukin!! Niin tuntuu luontokin odottaneen. Alla olevan kuvan otin viime viikolla omassa pihassa viimeisistä lumirippeistä. Hyvää kesän odotusta. Ja kiitos ihanille ystäville, että olette olemassa.
 |
| Luontokin pitää kevään tulosta! |
Mutta, onneksi meillä on Kangasla Talo, vai mitä? ;) (Sarkasmia!)
VastaaPoistaKyllä se siitä taas iloksi muuttuu!