PIENTÄ VIRKKAUSTA JA FIXAUSTA

Koko ajan sitä ilmeisesti jotain tulee tehtyä, mutta ei läheskään aina muista kuvia ottaa.
Olen tehnyt muutaman pienen jutun kumminkin, josta olen muistanut ne kuvat napsaista. Joten laitetaanpas ne tähän kerralla.

Ensimmäisenä tein sellaisen pikavirkkauksen, johon sain langan kaveriltani. Mietin, että mitä tehdä yhdestä rullasta lankaa...

Lahjarulla

En ole mitenkään hyvä pitämään huiveja, mutta sellaiseen saamani lanka oli omiaan. Löysin sitten Novitan sivuilta ohjeen, jossa oli  sellainen kauluri virkattuna.
Koska pidän virkkaamisesta paljon ja ohjekin oli yksinkertainen, niin päätin tehdä sellaisen.
Ohje oli siis pelkkää pylvästä, niin että joka toinen kerros pylväs tuli joka silmukkaan ja joka toisella joka toiseen silmukkaan. Ohjeessa tällaista virkattiin niin pitkään, että huivin pituus olisi ollut n. 140 cm. Sen jälkeen alku- ja loppupää vaan virkattiin yhteen.
Itse tein vaan n. 90 cm pitkän, koska en halunnut mitään, joka roikkuu tosi alhaalla. Tarkoistushan on, että huivi lämmittää kaulaa, eikä tarvi takin alle hirveästi sitä tumpata.
Tein myös ohjeeseen sellaisen muutoksen vielä, että en tehnytkään suoraa rengasta, vaan kiersin kerran huivin ennekuin virkkasin päät yhteen.

Valmis huivi. Hyvä tuli.

Toisena hommana tuli uudistettua tuulikaapin khh:n ovi. Meillä menee kodinhoitohuoneeseen sellainen tylsä valkoinen liukuhovi. Olin jo muutama vuosi sitten siihen viereiselle seinälle laittanut ihanan koivutapetin.

Tylsä valkoinen.

Lidliin tuli noin kuukausi sitten myyntiin erilaisia sisustuskalvoja edullisesti. 10 metrin rulla oli n. 8 euroa. Kiinnitin huomiota lautakuvioon ja siitä se ajatus sitten lähti. Laittaisin sellaisen khh:n oveen.
Vaikka asun ihan Lidlin vieressä, en ollut tarpeeksi ketterästi siellä, että olisin mieleistäni kalvoa saanut. Nehän siis viedään käsistä. Kyllä mua harmitti. Olin koko loppupäivän pahalla päällä, kun en kalvoa saanut. (oli mennyt samantien muualtakin).
Ei auttanut kuin niellä pettymyksensä. Kun vihdoin sain lapsellisen mielipahani taltutettua, huomasin parin viikon päästä, että Lidliin tulisi samaa kalvoa. Tosin vaan 2 metrin rullia, mutta kuitenkin.
Nyt päätin, että saan mitä haluan.
Aamulla olin hyvissä ajoin ennen kaupan aukeamista oven takana. Olin myös henkisesti valmistautunut kyynärpäätaktiikkaan. Onneksi sitä ei tarvittu.
Sain muutaman rullan ja tyytyväisenä pääsin fixaileen.

Valmis ovi.

Lidlin lautakuvio.

Tarkennuksena sen verran, että Lidlin kalvo ei ole samaa kuin dc-fix, jota saa mm. Bauhaussista. Lidlin kalvo ei ole myöskään niin laadukasta, mutta se on halpaa.

Muutaman kerran kiroillen sain kun sainkin lautakalvon oveen. Ja täytyy sanoa, että olen tosi tyytyväinen lopputulokseen. Toi ovi vaan jotenkin näyttää nyt hyvälle, ton koivutapetin vieressä.

Fixauksesta puheenollen laitoin myös uusiksi tuulikaapin lipaston. Alunperin pyökin värisen olin jo fixannut pari vuotta sitten niin, että olin laatikoiden naamatauluun laittanut tapettia. Ei oikein toiminut. Varsinkin, kun tuli sateella koiran kanssa ulkoa ja se ravisteli vedet ja kurat lipastoon.
Nyt sitten laitoin siihen aitoa fixiä. Laatikoihin valkoista puukuvioista ja runkoon tummempaa puuta.
Kyllä tuli paljon parempi.

Alkuperäinen lipasto

Nykyisellään.

RUOKAILURYHMÄN UUSI ILME

Olemme jo pitkään uudistaneet kotia ja huonekaluja mahdollisimman edullisesti. Olemme paljon tehneet kirpparilöytöjä ja tuunanneet niitä tai muuten vaan uudistettu vanhoja huonekaluja.

Meillä on ruokailuryhmä, joka on ollut meillä jo ainakin kymmenen vuotta. Olemme kovasti pitäneet pöydän ja tuolien mallista. Tuolit ovat sirot ja tosi hyvät istua. Pöytä ja tuolit ovat myös ehjät, joten miksi pitäisi hankkia uudet, jos voi jotain tehdä niille itse.

Ihan kiva ryhmä oli ennenkin. Väri vaan kyllästytti.

Tähän tarjoutui edullinen mahdollisuus, kun kaverini oli myymässä maaleja, joihin ei ollut enää tarvetta oman projektinsa tiimoilta. Sainkin muutamalla eurolla melkein täydet purkit pohjamaalia, kalustemaalia ja lakkaa.

Edullinen maalisetti.

Vihdoin tuli sellaiset ilmat, että maalamisen saattoi tehdä ulkona. Ja iski sopivasti inspiraatiokin.

Tuolit riisuttuna.

Uusi ilme alkaa näkyä.

Eurokankaan kautta piti kumminkin käydä, että sain uudet kankaat istuimiin. Kankaaksi ostin tummanharmaata sisustuskangasta. Pöydän pintaan päätettiin laittaa puukuvioinen fiksi ihan kokeiltavaksi. Jos se ei kestä, niin sitten pintaan laitetaan laminaatti tai jotain muuta.

Vanha kangas on jo irroitettu pehmusteesta.

Uusi kangas on tumman harmaa
vaikka ei kuvasta käy kovin
hyvin ilmi.

Täytyy kyllä sanoa, että oli ihan hullun hommaa ruveta maalaamaan tuoleja. Ensimmäisen tuolin selkänojan pinnoja ja niiden välejä pohjamaalilla maalatessa kirosin jo itseäni ja tulevaa projektia. Aikaa neljän tuolin ja pöydän maalaamiseen meni monta tuntia kerralla. Projektiin meni päiviä neljä.
Maalikerrosten, kun piti antaa kuivua vähintään 16 tuntia ennen seuraavan kerroksen maalaamista.
Lopulta kuitenkin saimme projketin loppuun ja ollaan ihan tyytyväisiä. Pieni keittiö näyttää nyt paljon isommalle ja vanha ruskea pöytäryhmä vähän raikkaammalle. Tosin nyt keittiöön tarvitaan jotain väriä, joten eiköhän verho mene uusiksi.....

Pöydän pinta fiksattuna.

Uudistettu raikkaampi  ilme.

L2L 7 JA KOETULOKSISTA

Seitsemän viikon yritys sitten loppui. Meinaan laihdutusyritys. Lopullinen tulos on varmaan aika sama kuin aloittaessa. Eihän sen näin pitänyt mennä. Tosi ei minun olisi pitänyt saada sitä sairauskohtaustakaan.

Kävin sitten viime perjantaina sairaalassa kuulemassa kontrollikokeiden tuloksia ja tutkimuksissa. Keuhkoembolian yhteydessä kun huomattiin syöpäarvon olevan koholla.

Sekasin tuntein ja melko hermostuneenakin menin sinne. Onneksi aikataulut pitivät ja pääsin sisälle silloin kun pitikin. Lääkäri rupesi ensimmäisenä puhumaan sellaisin sanoin, että sain sen käsityksen, että arvot ovat olleet siinä mallilla, että jotain on.
Tässä vaiheessa olin ihmeen rauhallinen ja ajattelin vaan itsekseni, että syöpä on ja nyt selvitellään missä ja miten paha.
Lääkäri tutki kunnolla ja totesi kumminkin, että munasarjat ja kohtu ovat täysin puhtaat ja terveen näköiset. Mitään polyyppejakaan ei löytynyt. Syöpäarvo oli kumminkin inasen noussut edellisestä. Mikä ei tietysti ole hyvä juttu. Tämä lääkäri päätti, että jäädän seurantalinjalle. Kontrolloidaan kokeet 3 kk:n välein. Seuraavaksi sitten mammografiaan.

Tutuille, kun ilmoittelin tuloksia, niin monet sanoivat, että hienoa, ei löytynyt mitään.

Itsellä oli kuitenkin koko perjantain vähän sekava olo, että miten minun pitäisi nyt suhtautua? Mitään ei löytynyt, ainakaan vielä, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että SE arvo oli noussut edelleen. Olenko iloinen vai pelkäänkö? Edelleen elän siis epävarmuudessa.  Mutta näillä mennään.
Mites sitten se laihdutus? Täytyisi, täytyisi, kun vaan jaksaisi..... ottaa itseään niskasta kiinni ja tsempata.
Sen verran kuitenkin kivaa, että tiedän jo muutaman joululahjankin. Kahteen täytyy nähdä vähän vaivaa, mutta ovat jo hyvässä mallissa. Varsinkin nettiohjelöytööni -Karhusukkiin- olen tyytyväinen. Näitä olen jo ruvennut valmistamaankin. Sopivat hyvin yhteen villapaidan kanssa, jonka tein muutamia vuosia sitten miehelleni.

Miehelle tehty muutama vuosi sitten.
Novitan ohjeen mukaan.

Jos tänä vuonna saiskin joululahjat hoidettua ajoissa.

Ja lopuksi.

Eä hyvin- naura usein sivulta lainattu.

L2L, VIIKOT 5 JA 6

Kuusi viikkoa takana. Viidennellä viikolla lähti melkein kilo lisää, mutta nyt en tiedä tämän hetkistä tilannetta.
Olen jälleen ollut töissä tämän viikon. Tosin tuli keskiviikkonakin lähdettyä saikulle, kun tämä lääkitys aiheuttaa aika hankalaa muutosta tiettynä aikana kuukaudesta.

Muutenkin tämä viikko ollut henkisesti raskaampi ja olenkin sortunut viikolla pariinkin karkkipussiin.
Perjantaina yllättäen minulle soitettiin, että aikaa (syöpä)tutkimuksiin on kiirehditty. Alunperin piti päästä vasta 19.9, mutta nyt tarjottiinkin aikaa jo ensi viikolle. Tosin silloin en pääse, kun vielä viikon verran on töitä jäljellä, enkä enempää halunnut olla sieltä pois. Siirrettiin sitten aikaa viikolla eteenpäin.
Täytyy kyllä myöntää, että välillä tulee hetkiä, jolloin pelottaa todella paljon. Kahden viikon päästä ollaan toivottavasti sitten viisaampia. Onneksi olen töissä, joten ainakin päivällä saa ajatuksia muualle. Jospa en ensi viikolla sortuisi herkkuihinkaan

.

L2L, NELJÄS VIIKKO

Neljä viikkoa on takana. Kuten viikko sitten totesin, niin tämä projekti ei ole mennyt niinkuin olisi pitänyt.
Liikkuminen on siis jäänyt tosi vähälle. Olo rupeaa olemaan kumminkin normaali. Nyt vaan jännitetään saadaanko selville, mistä tämän keuhkoembolian sain. Vai selviääkö koskaan.
Joudun tämän takia syöpätutkimuksiin, koska otettu syöpäarvo oli koholla. Tämä tietysti stressaa mieltä, mitä ei saisi tapahtua silloin kun yrittää pudottaa painoa. Stressi kun saa oman elimistön tuottamaan kortisolia, jolloin laihduttaminen ei onnistu. (Näin minulle on lääkäri todennut).

Onneksi vaaka näytti puolitoista kiloa vähemmän. Eli tämä parin viikon paikallaan olo ei ole ainakaan painoa lisännyt. Tosin näin pieni pudotushan on vain nesteheittelyä, joten ei voi sanoa painon pudonneen. Sitten vasta, kun vaaka rupeaa näyttämään tuollaista viiden kilon pudotusta, niin uskon, että suunta on oikea.

Pääasia kuitenkin, että painoa ei ole tullut lisää. Uutena tietona minulle tuli, että nopea painonpudotus saattaa myös aiheuttaa veritulpan. Joten painoa pitäisi aina pudottaa maltilla, vaikka se kovin hidasta onkin.

Ei muuta kuin uuteen viikkoon ja eteenpäin.

Ja edelleen facesta poimittua.

L2L, KOLMAS VIIKKO

Mikähän siinä on, että aina tulee jotain silloin, kun on aloittanut laihdutusprojektin.

Nyt se iski sairauden muodossa heti alkuviikosta. Jouduin sairaalaan tiistaina molemmissa keuhkoissa olevien keuhkoveritulppien vuoksi.

Tämä sairastuminen muuttikin sitten paljon. En aluksi saanut liikkua ollenkaan ja nyt sitten liikutaan rauhallisesti omien voimien mukaan.
Lyhyt rauhallinenkin kävely vie voimat tosi helposti.
Ainoa millä tällä hetkellä voi painoa tai oikeammin sen nousua rajoittaa, on ruoka.

Eli nyt tämä kuuri sai toisenlaisen suunnan. Ja tällä hetkellä on tärkeintä saada itseni kuntoon. Tosin pää sanoa, että jatkoa ja omaa tulevaa terveyttä ajatellen olisi hyvä saada tuota painoa alaspäin.
Vaikka tämä sairastuminen ei johtunutkaan ylipainosta, niin toki se pistää ajattelemaan omaa terveyttään ylipäätään.

Nyt en tavoittele enää laihtumista sillä, että näyttäisin paremmalle ja vaatteet istuisivat paremmin päälle. Tai koska olisin silloin tyytyväisempi itseeni. Nyt täytyy ruveta löytämään hoikempaa minääni terveyden takia, jotta välttäisin ainakin ylipainosta koituvia sairauksia.

Jatkan siis uusin silmin tätä projektia, mutta erittäin pikkuhiljaa.....

DIY LAMPPU

Olen jo pitkään etsinyt sopivaa kattolamppua poikani entiseen huoneeseen.
Tästä huoneestahan olen pikkuhiljaa tehnyt itselleni ompelu/vierashuonetta.

Lopulta katselin netin ihmeellisestä ostosmaailmasta ja löysin sellaisen koottavan edullisen ja vielä turkoosin värisen varjostimen. Itse lampun johdonhan sain Ikeasta parilla eurolla.
Varjostimia oli tarjolla vaikka minkä väristä ja vielä kolmea eri kokoakin.
Eikä hintakaan ollut kuin kolmisen euroa kaikkinensa. Hintaa koko lampulle tuli n. 6 euroa.

Näistä paloista pitäisi syntyä varjostin.
Väri siis oikeasti turkoosi.

Parin viikon odottelun jälkeen paketti saapui. Se sisälsi 30 kpl samanlaista muovista kappaletta ja ohjepaperin jossa oli monta erimuotoista mallia, mitä niistä paloista sai aikaiseksi.

Aika erilaisia noista paloista saa.

Päädyin kuitenkin peruspyöreään malliin, johon meni kaikki palaset.

Itse en kuitenkaan päässyt varjostinta kokoamaan, koska mies sen halusi tehdä ja hyvä niin olikin.
Mulla olisi varmaan mennyt hermot. Ohjeet olivat olleet tosi huonot (mies osaa kyllä hyvin englantia) ja epäselvät. Kokoaminen oli  myös vaatinut kolmiulotteista hahmottamista, että sen sai menemään oikein.

Ihan kiva. Tässä ilman valoa.

Ja valon kanssa.

Joka tapauksessa lampusta tuli ihan kiva. Ainoa vaan, että nyt mun nykyiset verhot ja matto ei sovi siihen huoneeseen enää.....