lauantai 13. maaliskuuta 2021

KOIRAN KEMIALLINEN KASTRAATIO OSA 4 JA MUITA KUULUMISIA

 Moikka pitkästä aikaa. Aikaa on vierähtänyt ja vuosikin vaihtunut. Kevättä jo kovasti odottelen. Olen jo niin kypsä tähän talveen. Mutta mennääs asiaan. Eli mitä kuuluu koiralle. 

Kastraatiosta on nyt melko tarkkaan puoli vuotta. Implantin tehoajaksi on luvattu se puoli vuotta, mutta se oli sen verran iso, että eläinlääkäri sanoi kastraation kestävän mun koiralla ehkä jopa vuoden verran. 

Oikeastaan mikään ei ole muuten muuttunut, kuin se että jo pari kuukautta sitten vuoden alussa alkoi taas muiden koirien jättämät viestit kiinnostamaan. Taas kävellään kuin ennen kastraatiota. Metri tai kaksi eteenpäin ja pysähdytään haistelemaan. Tuo on ainoa mikä on palautunut entisestä. En tiedä onko merkki, että kastraatio rupeaa hiipumaan vai onko ihan normaalia, että haistelu palaa entiselleen. 

Muuten mennään ihan normaalisti, ja kun tuo kastraatio lakkaa vaikuttamasta, niin harkitsen jopa sitä lopullista kastraatiota. Tietysti koiran kunto huomioiden, koska tuota ikääkin jo on. 



Syksy oli itsellä aika rankka, koska äidin Alzheimerin tauti otti harppauksen eteenpäin ja itsellekin oli vaikea asiaa käsitellä. Nyt ollaan taas siinä tasaisessa vaiheessa ja täytyy toivoa, että kestää mahdollisimman pitkään. Eli täytyy koputtaa puuta. Onneksi ollaan menossa kevättä ja kesää kohdin ja päivät pidentyneet, niin mielikin on ollut paljon virkeämpi. Myös viiden viikon päästä on tulossa kivaa lisää meidänkin elämään ja tuota kovasti jo odottaakin. 

En kuitenkaan ole ihan laiskanakaan ollut. Jonkin verran on tullut tehtyä käsitöitäkin tai oikeastaan lähinnä sukkia tullut kudottua. Kankaitakin on tullut vähän hankittua, jospa nyt saisi jo aikaiseksi ommellakin. Täytyy vaan jostain käydä ostamassa kaavapaperia, että saa kaavat piirrettyä. Onkin sellainen tuote jota ei ihan joka kaupassa myydäkään. Ensin pitää saada vaan jälleen yhdet villasukat tehtyä, kun tytär halusi sukat kimalle langasta eli bling bligiä elämään! Hyvää tulevaa pääsiäistä ja itse ainakin odotan sitä pitkää vapaata. 

Entiselle työkaverille, joka teki
täydellisen elämänmuutoksen. Pidempi- 
vartiset Jonsukkien ohjeella.

Koiralle mantteli, sivukuva

Mantteli alapuolelta. Toi kirjava 
lanka on heijastavaa lankaa.


Mantteli tehty tämän
 Novitan poromanttelin ohjeella, ilman
poroa. 


Säärystimet työkaverille 
joululahjaksi Jonsukkien ohjeella.

Itselle tassutumput jämälangoista.
Ekan kerran myös kokeilin silmukointia.


3 kommenttia:

  1. Niin ja piti vielä sanomani, että kyllä meillä Mauria kiinnostaa hajut ja kiimaiset nartut edelleen, vaikka palluroita ei ole ollut vuosiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä loppui aluksi haistelu, mutta palasi sitten takaisin.

      Poista